Äijämäisiä juttuja

Puhutaan jallusta!

Vareksen Talonmiehen vapaapäivä -drinkin ja Popedan ‘Oodi Jaloviinalle‘-biisin inspiroinut jallu käväisee tänäkin vuonna monen suomalaisen huulilla. Ulkomaanvieraille jaloviinaa tarjonneena en voi kuin ihmetellä, miksei tämä kaunis ruskea viina maistu kaikille. Jaloviinasta on myynnissä vähintään yhden ja kolmen tähden versioita, joista yhden tähden versiossa on neljäsosa konjakkia ja loput viljaviinaa, vettä ja sokeria. Kokonaisuudesta muodostuu 38-volttinen “leikattu konjakki”. Kolmen tähden (***) jallussa konjakkia on reilumpi osa, väri hieman tummenee ja alkoholia löytyy kaksi prosenttiyksikköä enemmän. Itselle kelpaa tarjottaessa kumpikin vaihtoehto, kolmen tähden jaloviina on hieman rusinaisempi ja lämmittävämpi, siinä missä yhden tähden jaloviina solahtaa kevyenä kurkusta alas.

“Jalokahvi”, siis annos jaloviinaa ja kuppi kahvia päättää hyvin syntymäpäiväjuhlat tai aloittaa baari-illan. Juomatapa saa mielestäni olla myös varsin liberaali, joko ensin juodaan jaloviina ja sitten nautitaan kahvi tai toisinpäin. Vaikka mielestäni jaloviinan hörppiminen kahvin kanssa vuorotellen ei tule kysymykseen, niin toki kukin tavallaan. You do you. Jallua voi tarjoilla jallukolana jäiden kanssa, itse nautin jallusta eniten kaappilämpöisenä, jotta aromit tulevat parhaiten esille. Jallu ei ole nirso myöskään tarjoiluastiasta, käyttöön sopii sekä grogilasi, että mikä tahansa shottilasi. Hifistelijät voivat toki tarjota jaloviinansa myös konjakkilasista, joka sulkee enemmän aromeja sisäänsä ja tuo painopisteen enemmän suu- ja nielaistessa nenätuntumaan.

Jaloviinasta oppii nauttimaan, kun sitä tarjoilee ja kokeilee monessa eri muodossa ja tilanteessa. Parhaimpia jaloviinakokemuksia itselle on ollut mökille tervetulotoivotusmalja, kun vuonna 2016 nostimme soutuveneen talviteloille. “Tässä jallua, ruvetaanpa töihin”. Tässä välissä huomautettakoon, että maissa ja merellä on fiksua liikkua, ei nollat taulussa, vaan nolla prosenttia veressä. Kevyttä ja turvallista mökkityötä oli mukava tehdä alkumaljan jälkeen. Tuolloin tarjolla oli luonnonkorkkista Jaloviina Extraa, vuosimallia 2015. Jallu Extrassa on extra-määrä konjakkia. Nyt, vuonna 2017, Alkossa on saatavilla lahjapakattua kevyen vaniljaiseksi ja mausteiseksi kuvailtua Jaloviina Extra 2017:ta.

Drinkkeihin sopivia maustettuja jaloviinaliköörejä halajaville on tarjolla kahta eri vaihtoehtoa, Jaloviina Myrskyä ja Jaloviina Kaskea. Molemmat istuvat 30% volyymiin. Kaski on tervaista, hieman savuista ja imelää, kuten vanhan höyrylaiva tervattu kansi. Jaloviina Myrskyä en ole maistanut, mutta paahteinen sokeri ja lakritsisuus kuulostaa mielenkiintoiselta.

Suomi 100 -itsenäisyysjuhlavuoden ja Jaloviinan 85-vuotissyntymäpäivien kunniaksi nyt saatavilla oleva Jaloviina Tammi on kypsytetty suomalaisissa tammitynnyreissä ja sen tisleissä on käytetty myös konjakkien kalleinta laatuluokkaa, XO:ta (Extra Old). Tätä kannattaa hankkia nyt, vaikka itsenäisyyspäivän tienoolla sitä jonottaa Alkossa jo puolet Suomesta.

Konjakkien laatuluokista voit lukea lisää postauksestani: VS, VSOP ja XO – Konjakkien laatuluokkien erot.